hyvinvointi

hyvinvointi

Sanna




Olen Sanna 33-vuotias nainen Kangasalta. Minulla on kaksi lasta, 6- ja 9-vuotiaat, ja olen naimisissa. Vuonna 2005 valmistuin tradenomiksi ja työskentelin pari vuotta logistiikka-assistenttina. Esikoisen synnyttyä 2006 jäin moneksi vuodeksi kotiäidiksi, kunnes vuonna 2011 kouluttauduin hermoratahierojaksi ja perustin toiminimen. Toimintani tueksi opiskelin myös erinäisiä luontaishoitoja sekä vauvojen koliikkihierontaa. Tällä hetkellä opiskelen urheiluhierojaksi ja personal traineriksi, tähtäimessä valmistua ammattiin kesällä 2016.
Treenitaustastani; Olin ennen säännollisen epäsäännöllinen liikkuja. Sain kuntokuuripuuskia jolloin laitoin ruokavalion ja liikuntatottumukset "kuntoon" kertaheitolla. Nämä rutistukset eivät koskaan kestäneet muutamaa viikkoa kauempaa, kun jo palasin takaisin entiseen. Lisäksi lähtökohtani "terveelliselle" ruokavaliolle ja liikunnalle olivat täysin hakoteillä. Tuolloin terveellinen ruokavalio tarkoitti minulle mm. aamiaisen sivuuttamista ja vain yhtä lämmintä ateriaa päivässä, ajatuksena syödä mahdollisimman vähän. Liikkumiseni oli epäsäännöllistä pakkopullaa.
Lopulta päädyin ostamaan itselleni pt-yrityksen tarjoaman puolen vuoden ruokavalio- ja treeniohjelman. Ensimmäinen vuosi meni överiksi. Ruokavaliota noudatin orjallisen tarkasti lähes hulluuteen asti ja salitreeniä tein verenmaku suussa piittaamatta oikeanlaisesta tekniikasta ja kehonhuollosta. Peili ja vaaka kertoivat, että kehitystä tapahtui, mutta löysin itseni uuden ongelman ääreltä. Tekeminen ei tuntunut enää kivalta. Kroppa ei enää toiminut siten kuin piti eikä treenimotivaatiota enää tahtonut löytyä. Jouduin pysähtymään ja ajattelemaan kaiken uudestaan. Miten treenaan rikkomatta itseäni? Miten sovitan treenit perhe- ja työelämän kanssa yhteen? 
Nykyään syön puhtaasti, monipuolisesti ja riittävästi sallien myös herkuttelun silloin tällöin. Treenaan salia, juoksua ja mitä milloinkin hyvällä fiiliksellä. Ilman liikuntaa en voisi enää kuvitella eläväni! Näitä sanoja en muutamia vuosia sitten olisi ikinä uskonut kuulevani omasta suustani.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti